Nettikahsinon käsite viittaa nykyään suomalaisessa keskustelussa erityisesti sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän yhteyteen syntyneisiin ongelmiin ja käyttäytymismalleihin. Termi on saanut alkunsa englanninkielisestä sanasta “cyberbullying”, mutta Suomessa se on laajennettu käsitteeksi, joka kattaa myös epäilykset ja negatiiviset reaktioita digitaalisen ympäristön kautta. Nettikahsinon vaikutukset ovat olleet selvästi näkyvissä erityisesti nuorten keskuudessa, vaikka se ei ole enää pelkästään kouluympäristön ongelma.
Suomessa nettikahsintaa on tutkittu laajasti viime vuosina, ja tutkimustulokset osoittavat, että noin 30 prosenttia nuorista on kokeneet kyseistä ilmiötä ainakin kerran. Vuonna 2022 julkaistun Tutkimuslaitoksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä tehtyyn tutkimukseen perustuen noin 25 prosenttia nuorista on kertonut kokeneen nettikahsinan, ja 15 prosenttia on jopa joutunut siihen useammin kuin kerran. Tärkeä havainto on, että 70 prosenttia kaikista nettikahsintakohteista on naisia, mikä osoittaa epätasapainon sukupuolten välillä.
Nettikahsinan syyt ja vaikutukset
Nettikahsinan taustalla on monia tekijöitä, joista osa on sosiaalisen median ominaisuuksien ja osa yksilön psykologisia tekijöitä. Sosiaalisen median anonyymisyys ja tunteiden hallinnan vaikeus ovat olleet tärkeä tekijä, kun taas yksilön epävarmuus ja halu saada huomiota ovat lisänneet riskiä. Tutkimuksissa on havaittu, että 60 prosenttia nettikahsintaväitteistä syntyy spontaanisti, kun taas 30 prosenttia liittyy johonkin aiempaan tapahtumaan.
Nettikahsinan vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja monipuolisia. Psykologisilla seurauksilla on ollut merkittävä rooli, sillä noin 40 prosenttia kokeneista on kertonut kärsineen pitkäaikaisista psykologisista ongelmista, kuten masennuksesta ja pelkäämisestä. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että nettikahsinan kohteena oleminen voi heikentää koulumenestystä ja sosiaalista suhteiden laadua. Vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan nettikahsintakohteena olevat nuoret ovat 2,3 kertaa todennäköisemmin joutuneet koulukiusaamiseen myös fyysisessä ympäristössä.
- Noin 30 prosenttia suomalaisnuorista on kokeneet nettikahsinan ainakin kerran.
- 70 prosenttia nettikahsintakohteista on naisia.
- Nettikahsintakohteena olevat nuoret ovat 2,3 kertaa todennäköisemmin joutuneet koulukiusaamiseen.
- 60 prosenttia nettikahsintaväitteistä syntyy spontaanisti.
- Nettikahsinan vaikutukset ovat näkyvissä psykologisissa ongelmissa ja koulumenestyksessä.
Käytännön ratkaisuja ja yhteiskunnallinen vastaus
Suomessa on viime vuosina kehitetty monia käytännön keinoja torjua nettikahsintaa. Esimerkiksi 2021 alkaen koulujen ja opettajien on velvoitetta huolehtia digitaalisen kiusaamisen torjunnasta, ja koulujen on tarkasteltava ja arvioitava kiusaamisen riskit. Sosiaalisen median palveluiden toimijoilla on myös laaja-alaisia velvoitteita, kuten Facebookin ja Instagramin yhteisistä sääntöistä ja toimintakäytännöistä.
Yhteiskunnallinen vastaus on ollut monimuotoista. Politiikassa on keskitytty muun muassa nuorten tukemiseen ja psykologisen tuen tarjoamiseen. Esimerkiksi vuonna 2022 perustettiin Nuorten keskus, joka tarjoaa tukia ja neuvoja nuorille, jotka ovat kokeneet nettikahsinan. Lisäksi on kehitetty koulujen ja yhteisöjen yhteistyötä, jotta kiusaamisen ennaltaehkäisyä voidaan vahvistaa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että nettikahsinan torjunta vaatii yhteiskunnallista sitoutumista. Kaikki voivat olla osallisina: koulut, yritykset, media ja yksilöt. Esimerkiksi koulujen opettajat ja nuorten ohjaajat voivat tukea nuoria ja ohjata heidät oikeisiin tukipisteisiin. Yritykset voivat edistää työnantajien vastuullista käytöstä digitaalisessa ympäristössä.
Tulevaisuuden haasteet
Nettikahsinan torjunta ei ole yksinkertaista, ja tulevaisuudessa on odotettavissa uusia haasteita. Uudet digitaaliset palvelut ja teknologiat voivat luoda uusia mahdollisuuksia myös epähyödylliselle käyttäytymiselle. Tärkeää on kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja ja toimintatapoja, joilla voidaan torjua nettikahsinan uusia muotoja.
Tutkimuksen ja käytännön kokemusten perusteella tulee painottaa nuorten psykologista hyvinvointia ja tukemista. Lisäksi yhteiskunnan tulee varmistaa, että digitaalinen ympäristö on turvallinen ja edistävä kaikkien hyödyntämistä. www.friday-chups.com/nettikahsino/ -sivusto voi olla yksi esimerkki siitä, kuinka digitaalinen keskustelu voi tuoda lisää näkyvyyttä ja keskustelua tälle tärkeälle aiheelle.